Tietokoneet

OpenPGP

Salattu sähköposti

GPG (GNU Privacy Guard) on avoimen lähdekoodin (GNU GPL) toteutus (salausohjelmisto) standardille OpenPGP (RFC4880).

OpenPGP mahdollistaa epäsymmetrisen salauksen, jossa käytetään kahta avainta (=avainpari): julkinen avain ja yksityinen avain.
Lähetettävä sähköposti salataan vastaanottajan julkisella avaimella ja se voidaan avata vain vastaanottajan yksityisellä avaimella.
Vastaavasti lähetettävä sähköposti allekirjoitetaan lähettäjän yksityisellä avaimella ja allekirjoitus voidaan tarkastaa lähettäjän julkisella avaimella.

Julkinen avain on, kuten nimestä voi päätellä, julkinen. Se voidaan tallentaa avainpalvelimelle ja/tai lähettää sähköpostilla. Tarvittaessa julkisen avaimen oikeellisuus voidaan todeta sormenjäljellä (fingerprint).
Yksityinen avain on salainen ja vain omassa tiedossa. Sitä ei tarvitse kukaan muu ja sitä ei siis tarvitse (eikä saa) koskaan lähettää minnekään.

Thunderbird

Versio 78.x tai uudempi

Versiosta 78.x alkaen Thunderbirdissä on sisäänrakennettu OpenPGP-salaus. Erillistä lisäosaa (Add on) ei siis enää tarvita.
https://support.mozilla.org/en-US/kb/openpgp-thunderbird-howto-and-faq

GMail, selain

Selaimella (Chrome, Firefox) käytettävään GMail-sähköpostiin OpenPGPG-salauksen saa lisäosalla FlowCrypt: https://flowcrypt.com/

Outlook, Windows

Viimeisistä kokemuksista Outlook/Windowsin kanssa on kulunut jo muutama vuosi, joten tämä osuus on poistettu (oletettavasti) vanhentuneena.

WordPress

WordPress on yleinen ja suhteellisen helppokäyttöinen alusta verkkosivuille. WordPress on avoimen lähdekoodin ohjelma, jonka perustoiminnallisuudet ovat ilmaisia. Rahapussia kaivamalla saa sitten kaikenlaisia hienouksia ja käyttöä helpottavia ominaisuuksia.

Asennus

Tavoitteena on mahdollisimman helppo asennus ja kohtuuhintainen käyttö. Palvelu pitäisi olla myös helppo lopettaa, jos se ei kokeilussa osoittaudukaan käyttöön sopivaksi.

Em. tavoitteet täyttyvät aika mukavasti asentamalla valmis Bitnamin WordPress-ohjelmisto AWS:n Lightsail-palvelimelle:

Chromebook-päivitys

Vuonna 2014 hankittu Toshiba Chromebook CB30-102 alkoi nyt, jo vuonna 2023, osoittaa vakavia vanhenemisen merkkejä. Valmistaja oli luvannut sille päivitykset viideksi vuodeksi eli ne olivat päättyneet jo neljä vuotta sitten.

Tämä "ohjelmoitu vanheneminen" eli päivitysten päättyminen ei aluksi vaikuttanut koneen käytettävyyteen. Nyt (v. 2023) Chrome-selaimen versio on jo niin vanha, että monet sivustot eivät enää toimi. Google-drive, joka on oleellinen Chromebookin käytölle, toimii vielä, mutta sekin ehdottelee säännöllisesti selaimen päivittämistä uudempaan versioon. Päivittäminen ei kuitenkaan onnistu, koska päivitykset koneeseen ovat päättyneet jo kauan sitten!

Mitä tehdä, kun markkinatalouden rattaat haluavat romuttaa toimivan nettisurffailukoneen? Chromebook pohjautuu Linux-alustaan, joten ratkaisu löytynee avoimen lähdekoodin puolelta.

Sivuilta: https://mrchromebox.tech/ löytyy firmware, joka tekee Chromebookista "tavallisen" PC-tietokoneen. Siihen voi sitten asentaa haluamansa käyttöjärjestelmän, esim. Linuxin. Kuulostaa hyvältä!

Kirjoitussuojaus

Firmwaren päivittäminen Chromebookiin ei olekaan pelkkä bittijuttu vaan se vaatii ihan ruuvimeisselin käyttöä. Kirjoitussuojaus pitää poistaa ja se on Toshiba Chromebook CB30:ssä toteutettu kotelon sisällä olevalla ruuvilla.

Takakannen irrotus: Ensin takakannen 10 ristipääruuvia irti, jonka jälkeen takakansi irtoaa muoviklipsuista lievää suurempaa väkivaltaa käyttäen. Sitten koneen sisältä irroitetaan kirjoitussuojauksen ruuvi, joka on ao. kuvassa merkitty punaisella ympyrällä. Operaation jälkeen laitetaan takakansi takaisin paikalleen.

Developer mode

Seuraavaksi pitää päästä developer modeen, joka antaa oikeudet koneen laajempaan muuttamiseen:

Firmwaren asennus

Käyttöjärjestelmän asennus

Levytilan lisäys

Chromebook on perusidealtaan verkossa toimiva thin client eli lähtökohtaisesti kaikki tiedostot tallennetaan "pilveen" ja paikallista levytilaa tarvitaan siis hyvin vähän. Toshiba CB30-102:ssa levytilaa on vain 16 GB.

Uudella käyttöjärjestelmällä konetta voi käyttää edelleen selaimen kautta kuten Chromebookia, mutta se mahdollistaa myös perinteisemmän paikallisiin tiedostoihin perustuvan työskentelyn. Levytilaa pitäisi olla siihen tarkoitukseen hieman enemmän, mutta kiintolevytilan lisääminen Chromebookiin, ainakin Toshiba CB30:en, on suunnilleen mahdotonta.

Toshiba CB30:ssa on kuitenkin paikka SD-muistikortille, jonka voi määrittää kiintolevyä näytteleväksi lisälevyksi. Tällöin sen pitää olla aina kiinni koneessa.

Lisälevyjä varten hankittiin Verkkokaupasta 128 GB micro-SD-levy + SD-adapteri hintaan 9,90 eur. Tämä laitettiin pysyvästi tietokoneen SD-korttipaikkaan.

SD-levyn partitiointi

SD-levy partitioitiin GPT-levyksi, jossa on kaksi partitiota: ensimmäisen partition koko 60 GB ja toiseen loput. Partitioille annettiin nimet: SD01P01 ja SD01P02.

SD-kortti oli asentunut koneen tiedostojärjestelmään: /dev/sdb. Ennen partitiointia SD-kortin kaikki liitynnät työkansioihin pitää poistaa:

sudo umount /dev/sdb1
sudo umount /dev/sdb2
...

Partitiointi tehtiin ohjelmalla parted, joka on mukana Linux-jakelussa (Xubuntu):

sudo parted -a optimal /dev/sdb

mklabel gpt
unit gb
mkpart primary 0 60
name 1 SD01P01
mkpart primary 60 -1
name 2 SD01P02
quit

SD-levyn formatointi

SD-kortin partitioiden formatointi:

sudo mkfs.ext4 /dev/sdb1
sudo mkfs.ext4 /dev/sdb2

SD-levyn liittäminen tiedostojärjestelmään

Käyttäjän kotihakemistoon tehtiin hakemistot, SD_Work ja SD_Archive, joihin SD-levyn partitiot liitetään:

cd
mkdir SD_Work
mkdir SD_Archive

SD-levyn automaattinen liittäminen tiedostojärjestelmään käynnistyksen yhteydessä tehdään ohjaustiedostolla /etc/fstab, jonka loppuun lisätään rivit:

#SD01P01
PARTLABEL=SD01P01 /home//SD_Work ext4 defaults 0 0
#SD01P02
PARTLABEL=SD01P02 /home//SD_Archive ext4 defaults 0 0

Scilab-ohjelmisto

Scilab on numeerisen laskennan ohjelmisto, jonka lisenssi on avoimen lähdekoodin GNU GPLv2.

Scilab on tarkoitettu ensisijaisesti luonnon- ja insinööritieteiden laskentaan ja simulointiin. Scilabin perustietotyyppi on matriisi.

Scilab-pakettiin sisältyy XCos, joka on dynaamisten järjestelmien graafinen mallinnus- ja simulointiosa.

Scilab-asennuspaketin voi ladata ohjeman asennussivulta.

Scilab

Scilabin käyttö on hyvin samantyylistä kuin Matlabin, jota monet ovat koulussa ehkä käyttäneet. Matlabin hinnoittelu ei vaan ole kovin käyttäjäystävällistä oppilaitosten ulkopuoliseen käyttöön.

Seuraavassa on pari yksinkertaista esimerkkiä Scilabin käytöstä.

Lineaarinen yhtälöryhmä

Lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisu on matriisilaskennan "Hello World"-esimerkki.

1x + 2y + 3z = 4
7x - 3y +2z = -5
1x + 0y - 1z = 2

Kirjoitetaan yhtälöryhmä matriisimuotoon: Ax = b,
joka kerrotaan vasemmalta A:n käänteismatriisilla inv(A): x = inv(A)*b.
Lopuksi tarkastetaan, että tulos täsmää: Ax - b.
Tulokseksi pitäisi saada nollavektori.

Ja sama scilabilla:
--> A = [1 2 3; 7 -3 2; 1 0 -1]
 A  = 

   1.   2.   3.
   7.  -3.   2.
   1.   0.  -1.

--> b = [4; -5; 2]
 b  = 

   4.
  -5.
   2.

--> x = inv(A) * b
 x  = 

   0.9333333
   3.1333333
  -1.0666667

--> A * x - b
 ans  =

   1.776D-15
  -8.882D-16
   0.       

Matka pallon pintaa pitkin

Toinen (hieman monimutkaisempi tai ainakin pitempi) esimerkki vektorilaskennan puolelta.

Kuinka pitkä matka on Hervannan uimahallin pihasta Pariisin Notre Damen aukiolle (teoreettisen) maapallon pintaa pitkin? Ja mihin suuntaan pitäisi lähteä?

Lähtötietoja

Paikat (Google maps)
Piha: 61.453161, 23.842881
Aukio: 48.853581, 2.348070

Ikivanhan metrin määritelmän mukaan matka päiväntasaajalta (pohjois)navalle on kymmenen miljoonaa metriä eli 10 000 km.

Laskenta

Matka
Suunta

Ja sama scilabilla:

// Matka

--> Piha = [61.453161, 23.842881];

--> Piha = Piha * %pi/180 //Kulmat radiaaneiksi
 Piha  = 

   1.07256   0.4161368

--> Aukio = [48.853581, 2.348070];

--> Aukio = Aukio * %pi/180 //Kulmat radiaaneiksi
 Aukio  = 

   0.8526558   0.0409816

--> MaapR = 2 * 10000 / %pi //Maapallon säde
 MaapR  = 

   6366.1977

--> x = [1;0]; //Yksikkövektori

--> Lev = rotate(x,Piha(1))
 Lev  = 

   0.477877 
   0.8784267

--> SPiha = Lev(2); //y-koordinaatti talteen

--> Lev(2) = 0;

--> Pit = rotate(Lev,Piha(2))
 Pit  = 

   0.4370938
   0.1931722

--> SPiha = [Pit(1); SPiha; -Pit(2)] //x- ja z-koordinaatit talteen
 SPiha  = 

   0.4370938
   0.8784267
   -0.1931722

--> Lev = rotate(x,Aukio(1))
 Lev  = 

   0.6579855
   0.7530306

--> SAukio = Lev(2); //y-koordinaatti talteen

--> Lev(2) = 0;

--> Pit = rotate(Lev,Aukio(2))
 Pit  = 

   0.6574331
   0.0269577

--> SAukio = [Pit(1); SAukio; -Pit(2)] //x- ja z-koordinaatit talteen
 SAukio  = 

   0.6574331
   0.7530306
   -0.0269577

--> Pistetulo = sum(SPiha.*SAukio)
 Pistetulo  = 

   0.9540496

--> Kulma = acos(Pistetulo)
 Kulma  = 

   0.3043246

--> Matka = Kulma * MaapR
 Matka  = 

   1937.3904

// Suunta

--> RTulo = cross(SAukio, SPiha) //Ristitulo on kohtisuorassa
 RTulo  = 

  -0.1217842
   0.1152147
   0.2483618

--> Pituus = sqrt(sum(RTulo.*RTulo))
 Pituus  = 

   0.2996488

--> STAukio = RTulo / Pituus //Suunta yksikkövektoriksi
 STAukio  = 

  -0.406423 
   0.3844992
   0.828843 

--> SPohj = [0; 1; 0]; //Pohjoisnavan suunta

--> RTulo = cross(SPohj, SPiha) //Ristitulo on kohtisuorassa
 RTulo  = 

  -0.1931722
   0.       
  -0.4370938

--> Pituus = sqrt(sum(RTulo.*RTulo))
 Pituus  = 

   0.4778770

--> STPohj = RTulo / Pituus //Suunta yksikkövektoriksi
 STPohj  = 

  -0.40423  
   0.       
  -0.9146574

--> Pistetulo = sum(STAukio.*STPohj)
 Pistetulo  = 

  -0.5938190

--> Suunta = acos(Pistetulo)
 Suunta  = 

   2.2065933

--> Suunta = Suunta * 180/%pi //Suunta asteiksi
 Suunta  = 

   126.42849

--> Suunta = 360 - Suunta //Lännen puolella
 Suunta  = 

   233.57151

Taajuusvaste

Lainataan XCos-esimerkissä olevan jousi-massa-vaimennin-järjestelmän siirtofunktiota, mutta hieman pienemmällä vaimennuksella, ja määritellään sille taajuusvaste (Bode).

Siirtofunktio: 1 / (s2 + s + 20)

Scilab:

--> s = %s
 s  = 

  s

--> G = 1/(s*s+s+20)
 G  = 

              
       1      
   ---------  
   20 +s +s²  

--> sys = syslin('c',G)
 sys  = 

              
       1      
   ---------  
   20 +s +s²  

--> bode(sys,0.1,5)

Ja tulos:

XCos

XCosin käyttö on samantyylistä kuin Simulinkin, jota monet ovat koulussa ehkä käyttäneet. Simulinkin hinnoitteluun pätee sama kuin Matlabiin.

XCos löytyy Scilabin valikosta: Applications | Xcos.

Seuraavassa pari yksinkertaista esimerkkiä XCosin käytöstä.

Jousi-massa-vaimennin

Otetaan alla olevan kuvan mukainen järjestelmä, jonka sisääntulona on voima F ja halutaan tietää sen avoimen piirin vaste x.

Parametrit:

k = 20 N/m
b = 9 N/(m/s)
m = 1 kg
F = 0, kun t<1 s ja 1 N, kun t>=1 s.

Järjestelmän liikeyhtälö on:
mx" + bx' + kx = F, jolle saadaan siirtofunktioksi:
1 / (ms2 + bs + k).
(Laplace-muunnoksesta kiinnostuneet voivat tutkia siirtofunktion muodostamisen vaikkapa täältä.)

XCos-malliksi saadaan:

Lohkon parametreja voidaan muuttaa kaksoisklikkaamalla lohkoa.

Parametrit:

Askel: Step time = 1, Initial value = 0, Final value = 1
Siirtofunktio: Numerator = 1, Denominator = m*s*s+b*s+k
Skooppi: Ymin = 0, Ymax = 0.1, Refres period = 5 (muut oletusarvoilla)
Kello: Period = 0.1, Initialisation time = 0.1
Simulation | Setup: Final integration time = 5.0E00 (muut oletusarvoilla)
Simulation | Set Context: m = 1, b = 9, k = 20

Ja simuloinnin tulos:

Säätöpiiri

Otetaan edellisen kohdan mukainen mekaniikka ja lisätään siihen takaisinkytketty PID-(asema)säätö.

XCos-malliksi saadaan:

Parametrit (uudet tai muutetut):

Askel: Final value = 0.1
Skooppi: Ymax = 0.15
PID: Proportional = 100, Integral = 50, Derivation = 1

Ja simuloinnin tulos: